Olimme viikko sitten alustavassa lupakäsittelyssä, ja hyvinhän se ei mennyt. Hetken verran olimme jo murheenmurtamia, kunnes kokeneet kanssaveljet ja -sisaret valaisivat meitä. Kuulema yleinen mollaaminen ja lyttääminen kuuluu asiaan, eikä siitä pidä pelästyä. Tästä sisuuntuneena olemme edelleen hioneet pohjaamme alkuperäisten suunnitelmiemme mukaan, emmekä kaava-arkkitehdin mielialojen mukaan.
Itseasiassa kiukustumisesta on ollut jopa hyötyä! Tämän viikon aikana on monta pientä asiaa ratkennut ja saanut keralleen hyvät perustelut. Kohta saan teille, armaat lukijani, esitellä timanttisen pohjaratkaisumme. Olemme myös ratkaisseet autotallin sijainnin niin oivalliseen paikkaan, ettei koko tontilta kertakaikkiaan voi löytyä yhtä hyvää ja perusteltua kulmausta. Olemme valmistautuneet seuraavaan alustavaan lupakäsittelyyn, ja valmiit laittamaan alueen arkkitehdille hienovaraisesti jauhot suuhun. Erittäin hienovaraisesti, sillä hän istuu lupaleimasimen päällä ja sitä ei sovi unohtaa puolin eikä toisin.
Kävimme pääsiäispyhinä napsimassa tontilta muutamia kuvia, ja tässä niitä sitten tulee.
 |
Tässä näkymää tulevan olkkarin ikkunasta.
Toiveissa on hieman vähemmän metsäinen näkymä sitten tulevaisuudessa. |
 |
| Tuolla menee lähin tie. |
 |
| Eikö ole aika idyllistä? |
 |
| Tontilla on paljon puita, joista osa saattaa olla yhtä lahonneita kuin tämä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti