Kevään ja kesän tullen viherpeukaloni ovat alkaneet syyhyämään. Pieni lasitettu parveke on helpottanut alkutuskaan ja nyt kaikki ruukut notkuvat täpötäynnään orvokkeja, pelargonioita, mansikkaa, basilikaa, hortensiaa.
Olen siis siirtänyt katseen rakennustyömaalle. Tällä hetkellä pihan peittävät lähes talon korkuinen vuori perustusten paikalta siirrettyä maata, erinäiset rakennustarvikkeet ja isot kivenmurikat.
Minä näen kuitenkin jo askeleen (ehkä muutaman) pidemmälle, aikaan jolloin pihallamme seisovat uljaat hedelmäpuut, istutukset kukkivat sakeana väriloistona ja rehevät pensaat tarjoavat suojaisan paikan haaveiluun. Kahvikupillinen kädessäni astun pihaovesta patiolle, jonka auringon paisteesta läikikäs pinta tuntuu lämpimältä paljaan jalan alla.
Olen siis siirtänyt katseen rakennustyömaalle. Tällä hetkellä pihan peittävät lähes talon korkuinen vuori perustusten paikalta siirrettyä maata, erinäiset rakennustarvikkeet ja isot kivenmurikat.
Minä näen kuitenkin jo askeleen (ehkä muutaman) pidemmälle, aikaan jolloin pihallamme seisovat uljaat hedelmäpuut, istutukset kukkivat sakeana väriloistona ja rehevät pensaat tarjoavat suojaisan paikan haaveiluun. Kahvikupillinen kädessäni astun pihaovesta patiolle, jonka auringon paisteesta läikikäs pinta tuntuu lämpimältä paljaan jalan alla.
 |
| Alkutilanne |
 |
| Ensi kesän väriloistoa |
Onnea uurastukseen! Käytä sinä viherpeukaloitasi minunkin puolestani. Itse en jaksa - enkä rehellisesti ole edes kiinnostunut. Omakotitaloasujalle tämä on ehkä paha, mutten jaksa murehtia edes sitä. Jos nyt tekisin pihasuunnitelmaan, päätyisin varmaan asvaltoimaan koko läänin. :-D
VastaaPoistaMulla oli aikoinaan tosi paljon vaikeuksia kuvitella, että tästä metsästä mitään puutarhaa tulisi, mutta niin se vaan tuli ja loppujen lopulta yllättävän nopeasti. Onnea puutarhan rakentamiseen! Mäkin olen oppinut jopa tykkäämään siitä. :D
VastaaPoista